Vanhan auton akun voi Tampereella viedä useisiin kierrätyspisteisiin, kuten Tarastenjärven jäteasemalle, paikallisiin jätekeskuksiin, useimpiin SER-jätteen vastaanottopisteisiin tai autokorjaamoihin. Monet autokorjaamot, mukaan lukien Ritariauto Oy Lahdesjärvellä, ottavat vastaan vanhoja akkuja osana kierrätyspalveluaan. Akut sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, joten niiden asianmukainen kierrätys on tärkeää ja lain vaatimaa.
Miksi auton akku pitää kierrättää asianmukaisesti?
Auton akku sisältää useita ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, kuten lyijyä, rikkihappoa ja muita raskasmetalleja, minkä vuoksi sen asianmukainen kierrätys on välttämätöntä. Suomen jätelaki luokittelee akut vaaralliseksi jätteeksi, jonka hävittäminen tavallisen kotitalousjätteen mukana tai luontoon jättäminen on kiellettyä ja rangaistavaa.
Akun sisältämä lyijy on erityisen haitallista ympäristölle. Jos akku päätyy luontoon tai kaatopaikalle, lyijy ja muut myrkylliset aineet voivat valua maaperään ja vesistöihin aiheuttaen vakavia ympäristöhaittoja. Nämä aineet voivat kulkeutua pohjavesiin ja sitä kautta juomaveteen tai kertyä eliöstöön ravintoketjussa.
Kierrättämisen ympäristöhyödyt ovat merkittävät. Lyijyakuista voidaan kierrättää jopa 99% materiaaleista. Lyijy, muovi ja muut materiaalit voidaan käyttää uudelleen uusien akkujen ja muiden tuotteiden valmistuksessa. Tämä säästää luonnonvaroja ja vähentää uuden lyijyn louhimisen tarvetta, mikä on ympäristölle raskas prosessi.
Kierrättäminen on myös taloudellisesti järkevää, sillä akun materiaalit ovat arvokkaita raaka-aineita. Kierrätyksen ansiosta voidaan vähentää uusien akkujen valmistuskustannuksia ja siten myös kuluttajahintoja.
Mitkä ovat viralliset akun kierrätyspisteet Tampereella?
Tampereella on useita virallisia kierrätyspisteitä, jotka ottavat vastaan vanhoja auton akkuja. Tarastenjärven jäteasema on yksi keskeisimmistä vaarallisen jätteen vastaanottopisteistä, joka sijaitsee osoitteessa Tarastenjärventie 66. Jäteasema on avoinna arkisin klo 6:30-21:00 ja lauantaisin klo 8:30-17:30.
Pirkanmaan Jätehuolto ylläpitää myös pienempiä jätekeskuksia ja kierrätyspisteitä ympäri Tamperetta, joihin voi tuoda vanhoja akkuja. Näitä ovat esimerkiksi:
- Nekalan jäteasema (Viinikankatu 46), avoinna ma-pe 8:00-17:00
- Lielahden kierrätyspiste (Teivaalantie 5), avoinna ma-pe 10:00-18:00, la 10:00-16:00
- Hervannassa sijaitseva kierrätyskeskus (Insinöörinkatu 30), avoinna ma-pe 9:00-17:00, la 10:00-15:00
Monissa isommissa rautakaupoissa ja marketeissa on myös SER-jätteen ja vaarallisen jätteen vastaanottopisteitä, jotka ottavat vastaan pieniä määriä akkuja. Näitä ovat esimerkiksi:
- K-Rauta Lielahti ja K-Rauta Nekala
- Bauhaus Tampere (Lakalaivankatu 4)
- Prisma Lielahti ja Prisma Kaleva
Akkujen palautus näihin pisteisiin on kuluttajille maksutonta. Suurempien määrien kohdalla kannattaa tarkistaa mahdolliset rajoitukset etukäteen suoraan kierrätyspisteestä.
Voiko autokorjaamo ottaa vastaan vanhan akun?
Kyllä, lähes kaikki autokorjaamot Tampereella ottavat vastaan vanhoja auton akkuja osana normaalia kierrätyspalveluaan. Autokorjaamot ovat itse asiassa yksi kätevimmistä paikoista vanhan akun kierrätykseen, sillä ne käsittelevät akkuja säännöllisesti ja tuntevat niiden oikeat kierrätystavat.
Ritariauto Oy Tampereen Lahdesjärvellä ottaa vastaan vanhoja akkuja osana ympäristövastuullista toimintaansa. Bosch Car Service -ketjuun kuuluvana korjaamona Ritariautolla on käytössään asianmukaiset kierrätysprosessit, jotka varmistavat akkujen turvallisen käsittelyn ja materiaalien tehokkaan hyödyntämisen.
Useimmat autokorjaamot ottavat vastaan vanhoja akkuja myös ilman uuden akun ostoa. Tämä on osa korjaamojen ympäristövastuuta ja lakisääteistä velvollisuutta huolehtia vaarallisten jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. Korjaamoilla on yleensä sopimukset akkujen kierrätysyritysten kanssa, jotka noutavat kerätyt akut säännöllisesti jatkokäsittelyyn.
Akun vieminen autokorjaamoon on erityisen kätevää silloin, kun tarvitset samalla uuden akun tai muita huoltopalveluita. Ammattilaiset voivat myös arvioida, onko akku todella elinkaarensa päässä vai voisiko sen vielä kunnostaa tai ladata uudelleen käyttöön.
Saako vanhan akun palautuksesta panttimaksun tai hyvitystä?
Suomessa ei ole virallista panttijärjestelmää auton akuille, mutta monissa tapauksissa vanhan akun palautuksesta voi saada hyvitystä. Hyvityksen saaminen riippuu pääasiassa siitä, mihin akun palauttaa ja ostaako samalla uuden akun tilalle.
Useimmat autovaraosaliikkeet ja rengasliikkeet Tampereella tarjoavat hyvitystä vanhasta akusta uuden oston yhteydessä. Tämä hyvitys on tyypillisesti 5-20 euroa akun kunnosta ja koosta riippuen. Esimerkiksi:
- Motonet Tampere (Lielahti ja Lakalaiva)
- AD-Autokorjaamo -ketjun liikkeet
- Vianor ja Euromaster -rengasliikkeet
- Biltema Tampere
Autokorjaamot, kuten Ritariauto Oy, tarjoavat usein myös hyvitystä vanhasta akusta uuden akun asennuksen yhteydessä. Hyvityksen määrä vaihtelee korjaamokohtaisesti, mutta se huomioidaan tyypillisesti lopullisessa laskussa alennuksena.
Pelkästä akun palautuksesta ilman uuden ostoa ei yleensä makseta hyvitystä, mutta kierrätys on silti maksutonta. Jäteasemilla ja kierrätyspisteissä akun vastaanotto on aina maksutonta, mutta niistä ei saa rahallista hyvitystä.
Huomioitavaa on, että akun kierrätysarvo vaihtelee metallien maailmanmarkkinahintojen mukaan, mikä voi vaikuttaa tarjottavan hyvityksen määrään eri aikoina.
Miten vanha akku tulisi turvallisesti kuljettaa kierrätyspisteeseen?
Vanhan auton akun kuljettamisessa tulee noudattaa tiettyjä turvallisuusohjeita, sillä akku sisältää syövyttävää happoa ja raskasmetalleja. Ensimmäiseksi on tärkeää varmistaa, että akun navat on suojattu oikosulun estämiseksi, mikä voidaan tehdä teippaamalla navat esimerkiksi sähköteipillä tai käyttämällä muovisia suojuksia.
Akku tulisi kuljettaa pystyasennossa, jotta akkuhappo ei pääse vuotamaan. Aseta akku tiiviiseen, haponkestävään muovilaatikkoon tai -pussiin vuotojen varalta. Erityisesti vanhoissa tai vaurioituneissa akuissa voi olla pieniä halkeamia, joista happoa voi tihkua.
Kuljetuksen aikana akku kannattaa kiinnittää niin, ettei se pääse kaatumaan tai liikkumaan äkillisten jarrutusten tai käännösten aikana. Käytä esimerkiksi kuormaliinoilla kiinnittämistä tai aseta akku tukevasti auton tavaratilaan.
Älä koskaan kuljeta akkua samassa tilassa elintarvikkeiden kanssa. Jos kuljetat akkua henkilöauton sisätiloissa, varmista riittävä ilmanvaihto, sillä akusta voi vapautua pieniä määriä vetykaasua.
Jos akku on vaurioitunut tai vuotaa, käytä suojakäsineitä ja -laseja käsitellessäsi sitä. Akkuhappo on erittäin syövyttävää ja voi aiheuttaa palovammoja iholle joutuessaan. Jos happoa joutuu iholle, huuhtele alue välittömästi runsaalla vedellä.
Mitä vanhalle akulle tapahtuu kierrätyksen jälkeen?
Kierrätykseen toimitettu auton akku käy läpi monivaiheisen prosessin, jossa sen materiaalit erotellaan ja hyödynnetään uusien tuotteiden valmistuksessa. Ensimmäisessä vaiheessa akut murskataan teollisissa laitoksissa, minkä jälkeen eri materiaalit erotellaan toisistaan.
Akun lyijy ja lyijyoksidi, jotka muodostavat noin 60-70% akun painosta, sulatetaan ja puhdistetaan. Puhdistettu lyijy valetaan harkoiksi, joita käytetään uusien akkujen ja muiden lyijytuotteiden valmistuksessa. Kierrätetty lyijy on laadultaan yhtä hyvää kuin neitseellinen lyijy.
Akun muoviosat, jotka ovat tyypillisesti polypropeenia, murskataan, pestään ja sulatetaan rakeiksi. Näitä rakeita käytetään uusien akkukoteloiden ja muiden muovituotteiden valmistuksessa. Muovi muodostaa noin 5-10% akun painosta.
Akkuneste eli elektrolyytti, joka on laimennettua rikkihappoa, neutraloidaan tyypillisesti natriumkarbonaatilla. Neutraloinnin tuloksena syntyy natriumsulfaattia, jota voidaan käyttää esimerkiksi pesuaineiden, lasin ja tekstiilien valmistuksessa.
Akkujen kierrätysprosessi on erittäin tehokas – jopa 98-99% lyijyakun materiaaleista voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen. Tämä tekee lyijyakuista yhden parhaiten kierrätettävistä tuotteista koko maailmassa.
Kierrättämällä yhden lyijyakun säästetään merkittävästi energiaa ja luonnonvaroja verrattuna uusien raaka-aineiden tuottamiseen. Lisäksi estetään myrkyllisten aineiden pääsy ympäristöön. Suomessa kierrätetään vuosittain yli 15 000 tonnia lyijyakkuja, mikä vastaa noin 95% markkinoille tulevista akuista.
